JOHDA ETÄNÄ MUTTA OLE LÄHELLÄ

16.4.2020

Tavat tehdä työtä muuttuvat – hyvän vuorovaikutuksen merkitys säilyy.

Kuusi viikkoa sitten kirjoitin blogissani työelämässä tapahtuvista muutoksista. Totesin silloin:

”Kaiken tämän muutoksen keskellä tarvitaan myös laadukkaampaa ihmisten päivittäistä kohtaamista ja kuuntelua. Vuorovaikutuksen ja työyhteisötaitojen merkitys työilmapiirin ja hyvinvoinnin rakentajana korostuu.”

Jos meille olisi silloin kerrottu, että miljoona suomalaisista tekee nyt etätöitä, niin olisimmeko uskoneet?

Jos meille olisi silloin kuvattu sitä huikeaa digiloikkaa – tai mieluumminkin harppausta, jonka useimmat työssä käyvät suomalaiset ovat ottaneet muutamassa viikossa, niin olisimmeko uskoneet?

Olen puhunut paljon asiakkaidemme kanssa siitä, kuinka etätöihin siirtyminen on koettu. On upeaa huomata, kuinka nopeasti ihmiset sopeutuvat uuteen tilanteeseen. Ja eivät vain sopeudu, vaan kehittävät uusia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa. Työt tulevat tehdyiksi – usein jopa tehokkaammin kuin ennen.

Organisaatioiden vahvuudet ovat meissä ihmisissä. Mitä toimivampi vuorovaikutus, sitä toimivampi on myös työyhteisö.

Monet työyhteisöt ovatkin päättäneet, että eivät jää selviytyjiksi, vaan ovat valinneet kestävämmän, uusiutumisen asenteen. Yksi asia kuitenkin herättää kysymyksiä. Kuinka tiedämme, miten ihmiset oikeasti voivat kun emme heitä fyysisesti kohtaa? Tavat tehdä työtä ovat muuttuneet – tämän murroksen keskellä on ihmisten kohtaaminen, kuuntelu ja kannustaminen entistä tärkeämpää.

OVAT IHMISTEN PERUSTARPEET TYÖYHTEISÖISSÄ MUUTTUNEET?

Johtamiskirjallisuudessa puhutaan ihmisten perustarpeista työyhteisöissä:

Edward L. Deci ja Richard M. Ryan toteavat, että työyhteisössä ihmisten perustarpeet ovat: Autonomia, kyvykkyys ja yhteisöllisyys.

Frank Martela puhuu sisäisestä motivaatiosta ja siihen liittyvistä tarpeista: Vapaaehtoisuuden tarve, kyvykkyyden tarve, yhteenkuuluvuuden tarve, hyväntekemisen tarve.

Monet esimerkit kertovat meille, että nyt jos koskaan yhteisöllisyys ja hyväntekeminen näkyvät työyhteisöjen arjessa konkreettisina tekoina. Yhdessä tekeminen ja oppiminen motivoi. Kyvykkyyden ja autonomian tarvetta tuetaan rohkaisemalla työntekijöitä ideoimaan ja kokeilemaan uusia tapoja toimia. 

On kuitenkin hyvä olla herkkänä ja huolehtia siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluviin, ja kukaan ei tipahda kelkasta. Esimiehen rooliin liittyy valta ja vastuu. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys. Se kuinka puhumme, kuuntelemme ja miten käyttäydymme vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin työpaikan ilmapiiriin.

KUINKA IHMISTEN KOHTAAMINEN ETÄNÄ SITTEN ONNISTUU?

Nyt on hyvä porukalla miettiä työpaikan pelisääntöjä ja toimintatapoja. Etsiä yhdessä hyviä keinoja hyvän vuorovaikutuksen säilymiseen. Viestinnässä on aina mukana sekä asiataso että tunnetaso. Tämä on hyvä pitää mielessä myös etätapaamisissa ja etäkokouksissa. Jos sanallinen ja sanaton viesti ovat ristiriidassa, niin ihmiset tulkitsevat vahvemmin sanattoman.

Ihmiset ovat kekseliäitä, ja keinoja on varmasti monia. Tässäkin asiassa kannattaa kuunnella työkavereita ja jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Tänä päivänä puhutaan viestinnän monikanavaisuudesta myös johtamisessa. Nyt näitä kanavia kannattaa käyttää, ja rakentaa luottamusta avoimella ja suoralla viestinnällä.

Tärkeintä nyt onkin, että oivallamme vuorovaikutuksen merkityksen myös etätyössä – ja teemme valinnan. Valinnan kuunnella, kannustaa ja pysähtyä kysymään kuinka voit? Johtaa etänä, mutta olla lähellä.

Näitä asioita pohdimme yhdessä etätyöpajoissamme. Jos aihe on ajankohtainen sinulle tai organisaatiollesi, niin lue lisää www.tuletkokuulluksi.fi tai ota yhteyttä mikko@elomaa.me.

Mikko Elomaa

Mikko Elomaa

Mikko Elomaa on toinen Tuletko kuulluksi -Tiimin perustajista, valmentavan johtamisen puolestapuhuja ja innostava työyhteisöjen kehittäjä.