Työ rasittaa – kuinka palaudut?

Seuraavat ajatukset eivät ole mitään uutta tai ihmeellistä, ja todennäköisesti olet lukenut ne aiemminkin. Kyse ei olekaan luetun ymmärtämisestä. Toivoisin seuraavien rivien kuitenkin auttavan sinua miettimään miten palaudut, jotta voisit toimia oivalluksesta etkä suorittamisesta käsin.

Miten siis palautua? Koska palautuminen on yksilöllistä ja palautumista tarvitsee niin keho kuin mieli, ei voida sanoa yksittäistä tapaa tai vinkkikavalkadia, joka ”toimii varmasti”.

Se tiedetään, että töistä olisi hyvä ”päästää irti” työajan ulkopuolella. Keskittymistä ja hetkessä olemista vaativa harrastus auttaa tässä. Monessa työssä mieli ja keho jää päivän jälkeen pyörimään ylikierroksilla, joten voisit pohtia millä tavoin laskea kierrokset normitasolle.

Päivittäisillä ratkaisuillasi on merkitystä. Lomien myönteinen hyvinvointivaikutus on valitettavasti todettu heikoksi ja lyhytkestoiseksi. Uskallan siksi väittää, että hyvinvoinnillesi on suurin vaikutus sillä, kuinka palaudut työn rasituksista päivä- ja viikkotasolla.

Oman twistinsä tuo myös se, että vaikka työstä rasittuminen ja palautuminen on yksilöllistä, työt ovat yhä enemmän yhteisöllisiä. Työtä tehdään tiimeissä, ryhmissä, asiantuntijoiden kesken ja moniammatillisissa yhteistyökuvioissa. Rajaamistaitoa tarvitaan ensiksikin työn erottamiseksi vapaa-ajasta ja toisekseen siihen, että käytät vapaa-aikaasi tavalla, joka tukee palautumistasi.

Kysy siksi itseltäsi:

  • Mikä auttaa minua siirtämään ajatukset työasioista kokonaan pois?
  • Mistä saan uutta energiaa?
  • Mikä toiminta tuo vastapainoa työlleni?
  • Mikä rentouttaa minua parhaiten työpäivän päätteeksi?
  • Mikä tuottaa minulle iloa ja virkistystä vapaa-aikana?

Nämä kysymykset ja vastauksesi niihin auttavat sinua palautumaan.

Voisiko jo työpäivää tauottamalla parantaa palautumista?

Kirjassa ”Järki töihin!” viitattiin tutkimukseen, jossa käytiin läpi 225 miljoonan tunnin edestä dataa ja päädyttiin tulokseen, että 40 tunnin työviikossa on keskimäärin 12,5 tuntia tehokasta työaikaa. Pysäyttävä ajatus. Herääkin kysymys: pitääkö kaiken työajan olla korostetun tehokasta? Kuuluuko sen olla? Tuotammeko työllämme lisäarvoa työnantajalle vai onko työn itsetarkoitus vain tehdä vaaditut tunnit? Voiko edes kuvitella, että 8 tunnin toimistotyö olisi tasainen suoritus ylärekisterissä?

Itse olen kantapään kautta huomannut, että armoton paahtaminen on järjetöntä ja osuu sinne nilkan seudulle. Järkevä päivittäinen tauottaminen saa aikaan tunteen, että välitän itsestäni. Olen sitä mieltä, että työn järkevä tauottaminen voi tehostaa päivää, viikkoa ja työuraa enemmän kuin lomailu. Lisäksi harkittujen taukojen pitäminen mahdollistaa jo työn aikana tapahtuvan palautumisen ja täten lisää hyvinvointia.

Arjen ja elämän tauottamista ja rytmittämistä tutkinut Daniel H. Pink kirjoitti mielenkiintoisesti kirjassaan ”Milloin? – Oikealla hetkellä toimimisen taito” siitä, kuinka päivän eri vireystilat voi ottaa huomioon. Hän toteaa kirjan lopussa ajatelleensa aiemmin, että vireystilojen vaihtelu tulisi sivuuttaa. Nyt hän ajattelee, että niillä tulee surffata.

Lounas ystävän kanssa muualla kuin työympäristössä, 15 minuutin kävely puistossa kesken työpäivän tai alle 20 minuutin päiväunet voivat parantaa työtehokkuutta, kykyä omaksua uusia asioita ja reaktionopeutta huomattavasti paremmin kuin sisseily työpisteen ääressä. Itselleni tuli mieleen, että nukkuvathan lentäjätkin yölennoilla – vuorovedoin ja matkalentokorkeudessa – jotta ovat skarppina laskussa. Miten siis palautua? Tee rohkeasti henkilökohtaista pohdintaa ja muista: palautumista ei voi suorittaa, mutta sen voi oivaltaa.

Sami Kivinen

Sami Kivinen